Etusivu > Tietoa turpeesta > Turvepula

Turpeesta pulaa

Turvetta saatiin vain puolet tarvittavasta 2012


Turvetuotanto on kausiluonteista. Turpeen tuotantokausi ajoittuu normaalivuosina toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun. Keskimääräisenä kesänä on 40–50 vuorokautta, jolloin tuotanto on mahdollista. Tuotanto on myös sääriippuvaista, ja hehtaarituotokset vaihtelevat sekä vuosi- että aluetasolla. Vuosina 1995–2004 energiaturpeen tuotanto oli keskimäärin hieman yli 400 megawattituntia hehtaarilta. Turpeen kokonaistuotanto on vaihdellut 2000-luvulla 11 terawattitunnista 35 terawattituntiin. Vuonna 2012 energiaturvetta saatiin vain puolet tarvittavasta minimimäärästä (23TWh), minkä vuoksi lämmityskaudella 2012-2013 kärsittiin turvepulasta.


Suuri tarve uusille tuotantoalueille


Kesä 2012 oli runsassateinen, minkä vuoksi turvetta saatiin nostettua vähemmän kuin käyttötarve olisi.  Taustalla on tuotantoalueiden korkea ikä, jonka vuoksi alueet ovat jatkuvasti mataloituneet ja ne ovat erityisen sääalttiitta. Tarvittaisiin kipeästi uusia tuotantoalueita, jotka eivät olisi niin sääherkkiä ja joille saisi samalla asennettua parhaat mahdolliset vesienkäsittelyjärjestelmät. Turvelupien käsittely on kuitenkin ruuhkautunut.


Turvepulaa joudutaan paikkaamaan kivihiilellä


Turvevajetta voidaan korvata puulla ja kivihiilellä. Nyt turvelupien ruuhkautumisesta johtuvaa turvepulaa on paikattu pääsääntöisesti kivihiilellä. Useat puuta ja turvetta käyttävät laitokset ovat pakon edessä tehneet investointeja kivihiilen käyttämiseen, jotta ne saavat lämmöntuotannon turvattua.

Turvetta ei voida korvata esimerkiksi tuulivoimalla: lämpöä voidaan tuottaa ainoastaan polttoaineilla eli puulla, turpeella, kivihiilellä, maakaasulla ja öljyllä.
Haaste: Turvetuotantoalueita poistuu käytöstä moninkertaisesti enemmän kuin uusia lupia saadaan tilalle. Uusille alueille saadaan parhaimmat vesienkäsittelymenetelmät.

Hallitus linjannut turpeen vähentämisestä


Hallitus on linjannut, että turpeen energiankäyttöä tullaan vähentämään kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä. Suomen kansallinen tavoite on lisätä uusiutuvaa energiaa 38 prosenttiin energian kokonaiskäytöstä vuoteen 2020 mennessä.
Turve tukee puun käytön kasvua toisena kotimaisena polttoaineena. Yhteiskäyttö mahdollistaa metsähakkeen ja muun puuenergian käytön lisäämisen, sillä puu tarvitsee tukipolttoaineekseen aina tietyn prosenttiosuuden turvetta.


Työ- ja elinkeinoministeriö turpeesta


Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Sillä on merkittävä, noin 6 % osuus energiataseessamme. Kotimaisena polttoaineena turpeella on huomattava aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on säilyttää turve kilpailukykyisenä vaihtoehtona energiantuotannossa. (Lähde: TEM, 18.4.2013)